Isäni oli ostanut luxushienon asuntoauton ja olin yksinäni sitä koeajamassa. Ajoin vanhalle ylä-asteelleni, jossa oli jonkinlaiset markkinat. Ajattelin että on kivä käydä markkoiden varjolla kurkaamassa miltä koulussa sisällä nyt näyttää. Parkkeerasin auton ja muistojen liikuttamana kuljin koulun läpi. Palasin autolle ja yllätyksekseni joku ukkobändi oli ottanut sen esiintymislavakseen. Sanoin ettei tämä käy, että auto ei ole minun ja että minun täytyy palauttaa se. Miesten seurassa ollut tomera nainen totesi mulle tylyst, että tilanne on nyt tämä, mene taksilla kotiin. Hetken seisoin tyrmistyneenä, mutta alistuin ja lähdin etsimään taksia. Sellaista en kuitenkaan löytänyt ja päädyin bussipysäkille ja lähdin bussilla kotiin. Bussissa joku nuorimies, jolla (anteeksi ilmaisuni) ei ollut ihan kaikki muumit laaksossa, yritti lähennellä mua ja torjumisesta huolimatta oli pian jo sitä mieltä, että olen hänen tyttöystävänsä. Ahdistuin ja murehdin miten selitän tämän Miehelle. Onneksi nuorimies jäi pois aiemmalla pysäkillä ja pääsin hänestä eroon.