Olin työporukan kanssa jossain isossa halpatavarakaupassa. Ostelimme kaikenlaista tarpeellista ja tarpeetonta. Omat ostokseni olivat aika pienet ja vähän ennen kassoja pysähdyin vielä katselemaan pääsiäiskoristeita, joita myytiin puoleen hintaan. Ajattelin, että tulee se pääsiäinen vielä vaikka ei ihan heti huomenna. En kuitenkaan innostunut mistään koristeesta, joten pääsiäistavarat jäivät kauppaan. Kassalla ladoin ostokseni hihnalle ja siirryin maksamaan. Kassan siirrellessä tavaroitani huomasin, että irtokarkkipussi oli kaatunut ja osa karkeista vierinyt hihnalle. Ehdin jo ajatella, että mitenköhän nyt käy kun kassaneiti ilmekään rävähtämättä alkoi juoksuttaa yksittäisiä karkkeja viivakoodilukijan yli. Aukaisin jo suuni sanoakseni, ettei se noin toimi, kun huomasin kassan piippaavan jokaisen karkin kohdalla. Nielaisin sanani ja jäin ihmettelemään, että miten tuo on mahdollista. Miten kone voi lukea viivakoodin tavarasta, jossa sitä ei ole...? Tulin lopputulokseen, että viivakoodi on piilossa karkin pinnoitteen alla, että kone pystyy sen lukemaan vaikka ihmissilmä ei sitä näekään. Nappasin ostokseni ja lähdin työkavereiden perään.