Tässä unipätkiä, jotka viime yöstä ovat mieleeni jääneet.

Olin työmaani keittiössä ja ihmettelin minne kaikki keittiökoneet ovat kadonneet. Jäljellä oli vain allas. Kaiken lisäksi keittiön pinnoitteet oli revitty pois. Oli vain pelkät paljaat seinät. Ihmettelin asiaa ääneen työkaverilleni Susalle, joka vain kohautti hartioitaan ja totesi, että tällaistahan täällä on aina ollut. Poistuin keittiöstä suuren ihmetyksen vallassa.

Toisessa lyhyessä pätkässä näin yläasteen aikaisen matikanopettajani kaitsemassa lapsia. Ihmettelin miten hän moiseen työhön oli eksynyt, mutta totesin, että varmaan lasten paimentaminen on kivempaa kuin matikan pänttääminen teini-ikäisten päähän.

Kolmannessa pätkässä olin muuttamassa naapurirappuun vuokralle aivan liian suureen asuntoon. Toisaalta olin asiasta innoissani, mutta toisaalta ajattelin, että mitäköhän teen sillä kaikella huonetilalla.
Uni jatkui ja päättyi siihen kun ihmetyksen vallassa kuuntelin miten takapihaltamme oli löytynyt maanalainen kätkö, joka oli sittemmin poistettu. Takapihalle olikin ilmestynyt suuri kuoppa. En enää muista mitä kätkössä säilytettiin.

(Pienenä muistiinpanona: Ystäväni Minna soitti eilen ja kertoi nähneensä unta, että menimme naimisiin. Minulla oli pitkä laahuksellinen satiinipuku ja Minnalla musta frakki. Unella on sen verran tosipohjaa, että olemme moneen kertaan vuosien varrella huokailleet toisillemme, että etkö sinä voisi muuttua mieheksi, niin voitaisiin mennä naimisiin. Saisi järkevän kumppanin, eikä tarvitsisi tuskailla nykyisten tomppeleiden kanssa.)