Unessa H oli innoissaan menossa ryhmätapaamiseen, jossa Ruostin Prinssi Carl Philip oli valitsemassa uutta puolisoa itselleen. Vähän ihmettelin, kun en ollut kuullut että prinssi olisi eronnut... Samoin epäilin hänen mahdollisuuksiaan moiseen pestiin, mutta ajattelin, että mikäs siinä jos haluaa tuollaisen kokemuksen.

 

Sitten reaalielämään. Päivä pysyy samana. H asuu yli 100 km päässä, mutta hänen vanhempansa täällä. H on katkaissut välit minuun ja tämän on ihan fine, no hard feelings. Vältän asiointia paikallisessa isossa marketissa, koska siellä tulee aina tuttuja vastaan, enkä halua käyttää kauppareissuani seurusteluun. Olin tilannut paketin toimitettavaksi viereiseen pikkumarkettiin, mutta ilmeisesti lokerot olivat täynnä, kun paketti oli ohjautunut isoon markettiin, juuri siihen jota välttelen. Mennessäni hakemaan pakettia H:n isä kävelee ovissa vastaan. Sekunnin kymmenesosan ajan katseemme kohtasivat ja tajusin hänen tunnistaneen mut. Tein kuitenkin salamapäätöksen leikkiä, etten tunnistanut häntä ja kävelin ohi. En halunnut jäädä juttelemaan hänen kanssaan, joten helpompi ohittaa. Ja jälkeenpäin ajatellen parempikin, koska H ei halua olla kanssani tekemisissä, niin parempi etten juttele hänen vanhempiensakaan kanssa. Mistä muusta me juttelelisimme kuin H:sta, joka ei halua olla kanssani tekemisissä...

Mutta jännä yhteensattuma, että tömään hänen isäänsä samana päivänä, kun hän vierailee unissani.

Ja jälleen tuli todistettua, että oman kylän markettia tulee vältellä, jos haluaa tehdä ostoksensa rauhassa. Onneksi naapurikaupungin vastaavaan ei ole pitkä matka.