Unessani olin menossa katsomaan lähistöllä myynnissä olevaa asuntoa. Sinne päästyäni tajusin, että olin käynyt siellä ennenkin (valemuistoa). En vain saanut päähäni miksi silloin viimeksi en tehnyt tarjousta. Päätin etten tee tarjousta nytkään, koska olin jo kertaalleen tämän asunnon hylännyt.
Paikalla oli paljon väkeä ja ajauduin porukkaan, joka oli varannut taksin koko aamuksi ihan vain kierrelläkseen katsomassa myytäviä asuntoja. Olin tyytyväinen kun ottivat mukaan. Seuraava kohde oli läheisen ison kartanon yläkerrassa oleva iso yksiö. Hieman synkän oloinen, mutta pidin korkeasta huoneesta. En kuitenkaan halunnut sitäkään asuntoa.
Jossain välissä tajusin, että pitäisihän minunkin osallistua taksikustannusten maksamiseen. Otin rahapussini esille, mutta siellä oli vain Latvian kruunuja (siellähän on latit :). En siis maksanut kyydistäni mitään. Päätin kävellä kotiin.
Vähän myöhemmin olin jälleen samaisessa yläkertayksiössä. Silloin tajusin kuinka iso se olikaan, eikä se itseasiassa ollut yksiö ollenkaan. Sieltä johti portaat vielä yhtä kerrosta ylemmäs ja sieltä löytyi monta toimistohuonetta täynnä tavaraa. Olin vieläkin tyytyväisempi etten ollut tehnyt asunnosta tarjousta.