En tarkalleen muista miten olin päätynyt antikvariaatin omistajaksi, mutta muistin, että siihen liittyi suurta sattumusta ja jopa vahinkoa sillä en ole yrittäjähenkinen lainkaan eikä haaveissani ole koskaan ollut omaa yritystä. Noh, omistaja kuitenkin olin ja päätynyt sellaiseksi vieläpä lennosta. Tämän todisti ensimmäinen asiakkaani, vaaleahiuksinen tyttö, joka tuli hakemaan kauan kaipaamaansa Guinnesin ennätyskirjan jotain 80-luvun painosta. Hän sanoi kirja kädessä, että laita tämä hänen tiliin. Jouduin pyytämään hänen apuaan sillä itselläni ei ollut aavistustakaan miten se tapahtuu. Auliisti tyttö neuvoikin.
Hetken päästä kauppaan tuli muutama alle 10-vuotias poika. He katselivat sarjakuvia. Yksi heistä osti yhden lehden ja pojat poistuivat. Lehden ostanut palasi kuitenkin pian ja sanoi, että muut pojat olivat varastaneet lehtiä. Ryntäsin pihalle ja sainkin pojat kiinni ja tomeralla komennuksella luovuttamaan varastetut lehdet. Kiitin ilmoituksen tehnyttä poikaa kaikkien kuullen ja lahjoitin hänelle ne lehdet, jotka muut pojat olivat varastaneet.