Sitten reaalielämään. Päivä pysyy samana. H asuu yli 100 km päässä, mutta hänen vanhempansa täällä. H on katkaissut välit minuun ja tämän on ihan fine, no hard feelings. Vältän asiointia paikallisessa isossa marketissa, koska siellä tulee aina tuttuja vastaan, enkä halua käyttää kauppareissuani seurusteluun. Olin tilannut paketin toimitettavaksi viereiseen pikkumarkettiin, mutta ilmeisesti lokerot olivat täynnä, kun paketti oli ohjautunut isoon markettiin, juuri siihen jota välttelen. Mennessäni hakemaan pakettia H:n isä kävelee ovissa vastaan. Sekunnin kymmenesosan ajan katseemme kohtasivat ja tajusin hänen tunnistaneen mut. Tein kuitenkin salamapäätöksen leikkiä, etten tunnistanut häntä ja kävelin ohi. En halunnut jäädä juttelemaan hänen kanssaan, joten helpompi ohittaa. Ja jälkeenpäin ajatellen parempikin, koska H ei halua olla kanssani tekemisissä, niin parempi etten juttele hänen vanhempiensakaan kanssa. Mistä muusta me juttelelisimme kuin H:sta, joka ei halua olla kanssani tekemisissä...

Mutta jännä yhteensattuma, että tömään hänen isäänsä samana päivänä, kun hän vierailee unissani.

Ja jälleen tuli todistettua, että oman kylän markettia tulee vältellä, jos haluaa tehdä ostoksensa rauhassa. Onneksi naapurikaupungin vastaavaan ei ole pitkä matka.

Jokunen yö takaperin H tuli käymään luonani. Olimme lapsuudenkodissani. Mukanaan hänellä oli uusi miesystävänsä. Olin jostain syystä ensin hämmentynyt asiasta. Paljoa en ottanut kontaktia mieheen enkä H:kaan kansaa paljoa keskustellut. Asia tuli kuitenkin selväksi, että tässä on hänen uusi miesystävänsä.

Unessani H kyseli ensin miten suhtautua lahjaan, jonka hän oli saanut joltain mieheltä. Hän ajatteli, että työni puolesta voisin kertoa miten kannattaa suhtautua juuri tällaiselta mieheltä saatuun lahjaan.

Sitten keskustelimme suomalaisesta avioerokäytännöstä, harkinta-ajasta yms. Hänhän asuu ulkomailla, joten suomalainen käytäntö oli hänelle vieras.

Lopuksi juttelimme opiskelemaan lähtemistä. Hän pohti kannatisiko kouluttuatua sosionomiksi.

Jokasessa hänestä näkemässäni unessa on kuitenkin ollut sama ikävä teema: hän elää väkivaltaisessa parisuhteessa. Kerta toisensa jälkeen teema on toistunut muodossa tai toisessa. Viime yönä näin hänestä jälleen unta, jossa hän kertoi eronneensa miehestään, joka oli ollut väkivaltainen ja alistava.

Into ei vaan tunnu riittävän, joten annan itselleni luvan olla kirjotamatta tänne enää. Toki saan edelleen kirjoittaakin, jos riittävän herkullinen uni tulee vastaan, mutta muuten saan olla kirjoittamatta.

Minnan kanssa suunnittelimme mässäilyreissua johonkin kebabbilaan.

Toisessa pätkässä hamstrasin pillimehuja ja vessapaperia jostain tukkuliikkeestä.